Essi Korkalainen

Kesä meni, syksy tuli ja taas ollaan lokakuun puolella. Kesään mahtui paljon ihania hetkiä. Ulkoilua, jäätelöä, nautiskelua rannalla, pieniä reissuja, mökkeilyä, metsäretkiä sekä auringonlaskujen ja -nousujen ihastelua, mutta mahtui siihen myös rankempiakin hetkiä. Koin olevani vähemmän sosiaalinen sekä kuormittunut jo pidemmältäkin ajalta. Kuormitus alkoi näyttäytyä kesän alussa jo fyysisinäkin oireina, tai ainakin vasta silloin ne huomasin. Siihen tulikin tarpeeseen tietynlainen latausvaihe ja ajan ottaminen itsetutkiskelulle.  Viime talvi oli monelta osin raskas. Se sisälsi paljon hoidettavia asioita ja liikkeellä olemista. Jatkuva liikkeellä oleminen ja touhuaminen oli ehkä myös osittain itsensä harhauttamista ja tuntui vaikealle ajatukselle pysähtyä ihan kokonaan. Arki oli jo pitkään ollut suorituskeskeistä. Toki pysähtymisiä oli, mutta aina vaan mietti ja stressasi seuraavaa hoidettavaa asiaa.  Aika pysähtymiselle tuli nyt kesällä. Puhelin oli paljon äänettömällä, somen ...